Featured Slider

Hannan boheemi koti

Villa Bohemianin Hannan koti on boheemi, leikkisä, luova, persoonallinen ja rohkea, niin sisustajansa näköinen koti kuin voi vain olla. Tämä koti ei ole mikään tavanomainen suomalainen koti, se on hurmaava yhdistelmä trendejä, perinteitä, luovaa hulluutta ja  jopa hieman surrealistisia yksityiskohtia.

Talon lattiat ovat betonia ja seinät laastia, upea terassi on tehty lehtikuusilankusta ja takapihan kruunaa uima-allas, minkä rakentamisesta voit lukea lisää täältä. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten tervetuloa Villa Bohemiaan. 




Inka Ylihärsilän Yövartio koristaa olohuoneen seinää.


Työhuoneen hauskoja yksityiskohtia.





Yksityiskohtia yläkerran aulassa.


Hulppea kylppäri.



Lastenhuoneet kylpivät väreissä.



Makuuhuoneen upea peilipöytä.


Wilho tarkistamassa tiluksia. Tuo lehtikuusilankku on ihan <3 <3 (ja Wilho).


Hän on Hemmo (upea).



Some serious cooking. ;) Voita ja Suolaa-blogin Mika kokkasi meille herkulliset syötävät.





Kiitos Hanna ja muut, meillä oli niin kiva ilta! (Herkut tarjosi Rakennusliike Sarkoa)

Mukana myös Kotini on Helmeni, Kanivinossa, Knuuttilanmäellä ja Meidän Koti.

Simple

Sade piiskasi puutarhassa jättipoimulehdet ihan lakoon, nappasin sieltä pari oksaa lasipulloon koristamaan pukeutumishuonetta. Poimin usein puutarhasta tai luonnosta pari oksaa maljakkoon, toisinaan isommankin kimpun samaa kukkaa. En tiedä onko se laiskuutta vai vaan sitä, että simppelit, pelkistetyt ja selkeät asiat viehättävät itseäni sisustuksessa. Ihailen kyllä kimppuja joissa on yhdistetty monia eri lajikkeita, mutta huomaan, että en itse sellaisia koskaan poimi. Kai se on sitten vain myönnettävä, että nämä yksinkertaiset asiat ovat omaa tyyliäni.

Viime viikot ovat menneet ihan hujauksessa. Olen aloittanut uudessa työssä, kaikki uuden oppiminen on ollut todella mielenkiintoista ja kivaa. Samalla huomaa, että aikaa ja energiaa ei ole ollut päivitellä blogia ihan samaan tahtiin kuin aikaisemmin. Tarkoitus on kuitenkin postata edelleen tasaiseen tahtiin, vaikka  postausten määrä vähän vähenisikin. Nyt toivottelen kaikille hyvät viikonloput ja menen herkkujen tekoon, viikonlopun kunniaksi vähän mansikkarahkaa kiitos.

Kuullaan taas!

-Outi-




Meidän koruton pihasauna

Pihasauna on meille tärkeä rentoutumispaikka, missäs sitä karisisi arjen kiireet pois harteilta paremmin kuin puukiukaan löylyissä. Itse en ole kova saunomaan, mutta kerran viikossa rentoutuminen saunan lauteilla tekee hyvää. Olen halunnut pitää saunan sisustuksen koruttomana ja pelkistettynä. Askeettisessa tyylissä miellyttää se, että "itse asia" korostuu, kun ei ole kikkailtu millään ylimääräisellä. Kaikki turha on karsittu pois, vain tarvittavat tavarat ja esineet ovat käytössä.

Instagramissa hehkuttelinkin jo pyyhkeitä mitkä löysin Kankureiden myyntipäivien etkoilta, pellavaiset pyyhkeet ovat ihanat! Pyyhkeen koko on mukavan suuri, siihen voi kietoutua saunan jälkeen ja pellavainen laatu on todella miellyttävä iholle. Väriksi valikoitui haalean harmaa, mikä sopii kivasti saunan muuhunkin sisustukseen. 

Saunatilaan kuljetaan pukuhuoneen kautta, siinä on naulakot pyyhkeille ja tuollainen puupenkki, joka on samaa sävyä kuin seinät. Penkin sisällä on säilytystilaa esimerkiksi puille. Saunarakennukseen kuuluu myös saunatupa , tuossa postauksessa lupailinkin teille kuvia myös täältä pukuhuoneesta ja saunasta, tässä ne nyt tulee. :) Tuota saunatupaakin on päivitetty tekstiileillä modernimmaksi, siitä pitää ehkä tehdä ihan oma postaus sitten taas. Kuullaan!

-Outi-











Omakotitalo asumisen ihanuus vai kamaluus?

Olen aina miettinyt, miten ihanaa on asua omassa talossa, omalla tontilla ja tärkeää on myös, että luonto on lähellä eikä naapuritkaan ole ihan etuovessa kiinni. Eilen siivotessa taloa ja leikatessa nurmikkoa yli 2000 neliön rinnetontilta paarmojen pörrätessä himokaasti iholla, mietin voisiko helpommallakin päästä? 


Ennen nurmikonleikkuuta haravoin nurmikon kaikista kävyistä puhtaaksi (haluamme jostakin syystä säilyttää tontillamme isoja kuusia ja mäntyjä) ja siivosin jonkun reippaan koiranulkoiluttajan lemmikin jättämiä jätöksiä nurmikolta (toisella puolella tietä olisi metsää mihin koiran voisi päästää vaihtoehtoisesti kakkimaan). Nurmikkoa leikatessa silmäilin samalla niitä satoja (noh ainakin kymmeniä) eri asioita mitkä odottavat tekemistä, koko ajan olisi kitkemistä, maalaamista ja jotain pientä korjaamista. Loputon suo siis.


Mietin, että miten helppoa olisi asua kerrostalossa, pieni söpö parveke yrttilaatikoineen ja amppelikukkineen ison puutarhan sijaan hoidettavana. Asunnon siivouskin olisi helpompaa, kun tilaa olisi vähemmän. Joku muu leikkaisi nurmikon, itse voisi keskittyä vaikka istumaan jossakin ihanassa kahvilassa sen aikaa. Plus monta monta muuta asiaa mihin ei itse tarvitsisi laittaa tikku ristiin. Olenko nyt laittamassa kotiamme myyntiin ja selailenko täällä potentiaalisia vaihtoehtoja kerrostalokodiksi?


En ole, enkä selaile. Illalla, kun kaikki työt oli tehty ja lämpiävän puusaunan tuoksu sekä lintujen laulu täytti puutarhan, unohtui kaikki miinuspuolet. Tämä on itselleni oikea tapa asua ja elää, ainakin tällä hetkellä. Ja mitä ihmettä sillä kaikella vapaa-ajalla tekisi mitä jäisi, jos ei olisi tätä kaikkea touhua ja tekemistä. Onko siellä omakotitalo asumisen kannattajia vai asutteko mielummin kerros- tai rivitalossa?

-Outi-

Ps. Tällaiset puolivillit ratkaisut helpottavat kummasti puutarhan hoitoa :)

Puolivilli kivirinne

Puutarhapostausta tähän väliin, on kiva suunnitella kaikkea uutta puutarhaan, jotain suunnitelmia onkin tarkoitus toteuttaa loppukesän aikana ja jotain jää tehtäväksi ensi kevääseen. Tämän postauksen aihe on toteutettu jo vuosia sitten, pidän tuosta huolettomasta kivirinteestä vuosi vuodelta yhä enemmän. 

Meidän talo on rakennettu kallion päälle, sekä talon että autokatoksen alta on pitänyt aikoinaan räjäyttää kalliota pois. Tontille onkin muodostunut alapiha missä on autokatos, sekä yläpiha mistä taas löytyy talo, saunarakennus ja vaja. Kallioiselle tontille sopii mielestäni kivet ja niitä onkin meillä vähän joka puolella puutarhassa.

Alapihalla sijaitsevan autokatoksen vieressä oleva kallio jäi räjäytyksen jäljiltä alaosasta ehjäksi ja yläosasta rikkonaiseksi. Kallion yläpuolella sijaitsevalle alueelle on laitettu multaa ja siihen on tehty nurmikko. Haasteena oli, että miten saada räjäytetyn kallion yläosa rakennettua niin, että se tukee yläpuolella olevaa multaa ja se olisi vielä mahdollisimman luonnollinen jatke ehjälle alaosalle.

Rinteestä haluttiin lisäksi helppohoitoinen, ratkaisuna keksimme tuollaisen puolivillin kivi/kalliorinteen. Räjäytettyä kiveä tontilla oli omasta takaa, joten keräsimme eri kokoisia kivenmurikoita ehjän kallion yläosaan mullan peitteeksi. Kivet asettuivatkin aika luontevasti rinteen yläosaan ja ovat pysyneet hyvin paikoillaan.

Halusimme rinteen yläosaan jotain roikkuva oksaista pensasta ja siihen valittiin hurmehappomarjat. Hurmehappomarjat olen leikannut alas pari kertaa ja yleensä huhtikuulla leikkaan niistä huonot oksat pois. Niissä parasta on tuo kaunis väri ja roikkuvat oksat, miinuksena oksien piikikkyys. Istutin rinteen alkupäähän tuivioita ja ne ovatkin osoittautuneet oikein helpoiksi tällaiseen paikkaan. Tuiviot sietävät myös hyvin leikkaamista.



Tuivioiden alapuolella kasvaa kuunliljoja ja rentoakankaalta (rönsyakankaali). Pidän kuunliljoissa erityisesti noista lehdistä. Rentoakankaali sopii väriltään hyvin hurmehappomarjojen lehtien väriin, se on todella helppohoitoinen ja helposti leviävä maanpeitekasvi.


Suikeroalpi sopii hyvin peittokasviksi kivirinteeseen, se on kestävä ja  hoitoa vaatimaton kasvi. Tällaisessa puolivarjoisessa paikassa se ei kuki runsaasti, mutta lehdistö on runsaampi ja vehreämpi kuin runsaassa valossa.



Kotkansiipeä  ja sammalta kasvaa luonnostaan rinteessä, olen antanut niiden vapaasti kasvaa, koska ne sopivat mielestäni hyvin tuohon kokonaisuuteen.



Rinteen yläpuolella olevalla nurmikolla on iso vaahtera ja yksi iso kivi. Ripustin vaahteraan roikkumaan aurinkokennovalaisimet, ne hohtavat kivasti illan pimetessä. Muutaman euron valaisimet on jo kolmatta kesää käytössä ja toimivat edelleen, aika edullisia piristyksiä puutarhaan tällaiset valaisimet. :)



Kiven ympärillä on valkokartiokuuset ja perennoja. Tällä hetkellä kukkii jättipoimulehti, siinä on kaunis hento kukka ja näyttävä lehti. Taustalla näkyvät "tikapuut" on myskimalvaa varten, mutta jostakin kumman syystä meillä ei tänä kesänä ole myskimalvasta kuin pienen pienet vihreät alut. Katsotaan tulisiko sieltä ensi kesänä vähän runsaampaa kasvustoa.


Rinteen yläosassa on myös sembramänty, typistän sen vuosikasvuja joka vuosi, näin se pysyy pienenä ja tuuheana. Vaahteran takana näkyvä puusto on luonnontilassa olevaa tonttia.



Tämä puolivilli kivirinne on helppohoitoinen, olen ainoastaan haravoinut sen keväällä vaahteranlehdistä, leikannut hurmehappomarjoista ja tuivioista huonot oksat pois, sekä typistänyt kesäkuulla sembramännyn vuosikasvuja. Taisin heittää myös jossakin vaiheessa hieman kanankakka-merilevää kuunliljoille. :)

 Kuullaan taas!

-Outi-