Henkareilla on väliä


Mahtavaa marraskuuta, se tuli taas kuin hiipien nurkan takaa. Meillä vaaterekki
on vihdoin saanut ansaitsemansa henkarit. Tällaiselle yksityiskohtiin huomiota
kiinnittävälle niilläkin on väliä. Ei ole ollenkaan sama minkälaisissa henkareissa
nuo vaatteet killuu. Nomess Copenhagenin metallihenkarit ovat hauskan 
yksinkertaiset ja kevyet. Valitsin väriksi yllättävästi mustan. Vaaterekkiin olen 
ollut kyllä erittäin tyytyväinen, nyt kaikki epämääräiset vaateläjät roikkuu siististi
rekillä. Vaatehuoneessa tykkään säilyttää vain puhtaita pyykistä tulleita vaatteita,
nyt ei tarvitse miettiä mihin laittaa kerran päällä käyneen paidan tai topin.

Syksyinen lukutoukka on taas herännyt. Tuntuu, että voisin vajota sadan vuoden
lukuhorrokseen. Tykkään lukea saman kirjailijan monta teosta peräkkäin. 
Aikaisemmin luin Anna Gavaldaa ( Viiniä keittiössä, Kimpassa, Lempi ei ole 
leikin asia, Lohduttaja). Nyt olen lukenut Katherine Pancolia ( Krokotiilin keltaiset
silmät, Kilpikonnien hidas valssi, Central parkin oravat ovat surullisia maanantaisin).
Nyt aloitan Mimmit kirjaa samalta kirjailijalta. Luin myös uudelleen 
Dostojevskin Rikos ja rangaistus. Kirjastossa on tullut käytyä usein, tänä syksynä
en ole ostanut yhtäkään kirjaa, ehkä joululahjaksi voisi toivoa kirjan :).

Kävin viikolla katsomassa uusimman Bondin, James ei pettänyt tälläkään kertaa.
Jännittävää jatkuuko Graigin ura Bondina vielä tämänkin jälkeen. Olen myös miettinyt
ja kyseenalaistanut bloggaamista, se herättää niin monia tunteita, niistä myöhemmin
lisää. Nyt lähden ostamaan koiranruokaa ja kannustamaan jalkapallokentän reunalle.



Ei kommentteja